maanantai 17. tammikuuta 2011

Talvi

Onnellista uutta vuotta! Tänne tammikuu toi tullessaan kuivat kädet ja lähestulkoon viileOnnellista uutta vuotta! Tänne tammikuu toi tullessaan kuivat kädet ja lähestulkoon viileät yöt. Kuivan kauden eli harmattanin olemukseen kuuluvat myös sumuiset aamut ja illat sekä oppilaat, jotka käyttävät huulikiiltoa.

Joululoma saatiin kunnialla päätökseen. Vuotta vaihdoimme suurella kalpeanaamajoukolla Cape Coastin merituulahduksissa. Yhtenä päivänä kävelimme Marien kanssa pitkällä tyhjällä rannalla. Kun vastaan tuli pikkuruinen kylä, autoimme asukkaita vetämään verkkoja rantaan. Siinä onkin päivälle ohjelmaa; kylän kaikki kaksilahkeiset vetävät köyttä yksissä tuumin useamman tunnin ajan. Rytmikkäät työlaulut ovat paikallaan siivittämään välttämätöntä rutiinia!

Nyt on päästy taas arkeen kiinni. Oppilaat ovat loman jäljiltä vähän pitelemättömiä, mutta vähintäänkin kohisten lähestyvä loppu saa minut antamaan paljon anteeksi. Tällä hetkellä meillä on enää kaksi viikkoa koulua jäljellä. On vaikea käsittää, että kohta vedetään viimeisiä tunteja ja valmistaudutaan jättämään hyvästejä 500 oppilaalle ja mainioille kollegoille. Vaikka matkanteko onkin ihan uskomattoman antoisaa ja hienoa, surullista on se, että sydämestä pala jää tälle mantereelle, mutta palata ei voi vierailemaan ihan tuosta vaan.

Tiedän, että kaikista eniten tulen kaipaamaan tätä omintakeista ja hulvatonta kansaa. On niin viihdyttävää, kun julkisilla alueilla ihmiset ovat oikeasti tekemisissä toistensa kanssa vaikka olisivatkin vieraita keskenään. Jos ghanalainen kokee tai näkee vääryyttä, ei hän lainkaan epäröi älähtää ellei jopa ryhtyä solvaamaan pahantekijää. Jos kuski hänen edessään törttöilee, pistää hän päänsä ulos ja huutaa, ”Driver why?” Jos hän näkee jotain kummallista trotron ikkunasta, hän kommentoi sitä kovaan ääneen muiden kanssa ja tuijottaa perään niin pitkään kuin voi (tähän kummalliseen sisältyy myös valkoinen ihminen). Kaikki tämä takaa sen, että jos lähdet kotiovestasi ulos, tylsistymisen vaaraa ei ole.
Vitsailussa ghanalaiset ovat ihan omaa luokkaansa. Joka päivään sisältyy niin monta hauskaa kohtaamista, että hupia niistä riittää vielä jälkeenkin päin. Toki monet jutut ovat samaa kauraa: joka ikinen kerta Marien esittäytyessä vastapuoli heittää: ”Mary, Jesus’ mother!”. Mutta yhden kerran vastalaukaus yllätti: ”Mary Christmas!” Ghanalaisten englannissa on tietyt maneerit, joita kaikki noudattavat yksissä tuumin. ”Small small” tarkoittaa vähän, ”Do you hear what I’m saying?” Ymmärrätkö mitä tarkoitan?, ”It’s sweet” se on herkullista. Ruokaillessa ruoattomalle sanotaan” You are invited”. Monien ilmausten todellisen merkityksen olemme jo oppineet tuntemaan. ”I’m coming back very soon” tarkoittaa että puhujaa ei kannata odottaa takaisin moneen tuntiin tai jopa saman päivän aikana. ”One day one day” on avoin futuuri, enemmänkin tarua kuin totta.

Vielä kerron yhdestä projektista, jossa olemme olleet nyt pari kertaa mukana. Muutamat ghanalaiset ystävämme ovat pistäneet alulle lastenkyläprojektin, joka tulee tarjoamaan perhemäisen kodin ehkä 40 lapselle. Keskelle viidakkoa, pienten kylien läheisyyteen on alettu muodostaa tätä pihapiiriä. Kaivo on pian kaivettu, yhdet perustukset valettu ja ensi viikolla aletaan rakentaa. Eilen vietimme kylässä kunnon työpäivän. En olisi uskonut pystyväni kantamaan mitään pääni päällä, mutta niin vaan me keltanokat pistimme menemään rakennustiiliä paikasta toiseen. Se onkin arvaamattoman helppoa, eikä väsytä ollenkaan niin kuin käsillä kantaminen. Tämä hanke on hyvä juttu ja sellainen, johon itse voisin panostaa myöhemminkin. Toisin kuin valitettavasti moniin kehitysyhteistyöprojekteihin, tämän rehellisyyteen voin oikeasti luottaa, sillä tiedän etteivät omistajat ole aikeissa vetää rahaa välistä omiin tarkoituksiinsa. Projekti on vielä alkutekijöissään ja rakennussuunnitelma on viisivuotinen, mutta ensimmäiset asukkaat aiotaan kotiuttaa jo tämän vuoden puolella. Tässä on siis sinullekin oiva mahdollisuus auttaa! Olen käytettävissä mikäli kaipaat lisätietoa. Nyt hyvää yötä, on aika saattaa kirjoittaminen päätökseen. Palataan vielä ennen kuin lähdemme Marien kanssa lopputurneelle!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti